Valtuustoryhmän puheenjohtajat

Katja Isomöttönen
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
katja.isomöttönen@jkl.fi

0407303406

Santeri Lohi
Valtuustoryhmän varapuheenjohtaja
santeri.lohi@jkl.fi
0442598451

Mari Kyllönen
Valtuustoryhmän toinen varapuheenjohtaja
mari.kyllonen@jkl.fi

0407420950

Valtuustoryhmän jäsenet

Valtuustoryhmään kuuluvat kaupunginvaltuutettumme

• Caius Forsberg
• Pauliina Holm
• Reetta Nummelin
• Marjo Pakka
• Santeri Lohi
• Antti Saleva
• Katja Isomöttönen

• Jaakko Selin
• Juha Suonperä
• Kati-Erika Timperi
• Sinuhe Wallinheimo
• Mari Kyllönen

Valtuustoryhmä

sekä varavaltuutettumme

Terhi Pulli, Pentti Niekka, Pirita Wahlstedt-Niskanen, Antti Rastela ja Nalle Viljanen

Aloitteet ja kannanotot 2013-

PVM Aloite Vastaus
22.6.2015 Jaloittelutauot Jyväskylän kaupunkiorganisaation luottamuselinten kokouksissa
16.2.2015 Lasten ja nuorten paikallisliikenteen maksuttomuuden kokeilusta Jyväskylässä
1.12.2014 Aloite Killerin jäähallihankkeen kustannusten selvittämiseksi vuonna 2015 ja varautuminen mahdollisiin budjettitarpeisiin tulevina vuosina kvalt 26.1.2016
27.10.2014 Jyväskylän kaupungin vieraanvaraisuuden linjausten uudistamiseksi ja hallintosäännön X-luvun 53 §:n lisäämiseksi KV 27.10.2014
18.3.2014 Nuorisovaltuuston ja lautakuntien edustajien vuosittaisista tapaamisista Jyväskylässä kvalt 1.9.2014

Aloitteet ja kannanotot 2009-2012

Valtuustoryhmän ja yksittäisten kokoomuksen valtuutettujen tekemiä valtuustoaloitteita valtuustokaudella 2008-2012.

PVM Aloite Vastaus
4.6.2012 Valtuustoaloite palvelualoitteen käyttöönotosta Jyväskylästä (Selin ym.) KV 26.1.2015
10.4.2012 Aloite veteraanien siunaustilaisuuksissa laskettavien seppeleiden hankkimisesta kaupungin varoilla (Niekka ym.)
6.6.2011 Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen päivittäminen
21.2.2011 Työnmatkoilla kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen käyttäjien palkitseminen (Venäläinen ym., pdf) KV 20.2.2012
13.12.2010 Kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia parannettava Jyväskylässä KV 20.2.2012
19.4.2010 Valtuustoaloite pari- ja lähisuhdeväkivallan vastaisesta toimintaohjelmasta KV 8.11.2010
18.1.2010 Aloite energian hinnan yhtenäistämiseksi (Venäläinen ym., pdf) KV 14.5.2012
16.11.2009 Käynnistetään Pohjanlammen virkistysalueen yleissuunnitelman laadinta (Venäläinen ym., pdf) KV 19.4.2010,
KV 19.3.2012
21.9.2009 Valtuustoaloite Eurooppalaisen naisten ja miesten välisen tasa-arvon peruskirjan hyväksymiseksi (Kyllönen ym., pdf) KV 20.2.2012
21.9.2009 Lohikosken koulun korjausrakentamisen uudelleen tarkastelemiseksi KV 17.5.2010
11.5.2009 Valtuustoaloite Paraatiaukion pysäköintitilan rakentamisen ja linja-autojen pysäköinnin järjestelemisestä (Fredrikson ym., pdf) KV 13.8.2009
20.4.2009 Vaajavirran alittavan 4-tien tunnelin kustannusten selvittäminen KV 18.1.2010
28.2.2009 Joukkoliikennettä kehitettävä puhtaalta pöydältä

Jyväskylän kaupungin rakennusjärjestyksen päivittäminen

Valtuustoaloite 6.6.2011

KESKUSTAN JA KOKOOMUKSEN JYVÄSKYLÄN VALTUUSTORYHMÄT

Uuden Jyväskylän perustamisen yhteydessä kaupungin rakennusjärjestys valmisteltiin
nopeasti ja se hyväksyttiin jo uuden kaupungin alkuhetkillä. Rakennusjärjestykseen
on jäänyt monia puutteita, jotka on syytä korjata ja muutoinkin rakennusjärjestystä
tulee päivittää viimeistään uudelle valtuustolle 2013.

Esitämme, että kuntien yhdistymisen yhteydessä hyväksytty rakennusjärjestys
tulee arvioida saatujen kokemusten ja palautteen pohjalta ja havaitut ongelmakohdat
tuodaan päätöksentekoon korjattavaksi mahdollisimman pian

Asiaa valmisteltaessa tulee valtuustoryhmiltä tiedustella esityksiä mahdollisesti
korjattaviksi kohdiksi.

Jari Colliander, puheenjohtaja, Keskustan valtuustoryhmä

Jaakko Selin, puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä

Kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia parannettava Jyväskylässä

Valtuustoaloite 13.12.2011

KOKOOMUKSEN JYVÄSKYLÄN VALTUUSTORYHMÄ

Kaupungin työntekijöiden työhyvinvointia parannettava Jyväskylässä

Esitämme, että Jyväskylän kaupunki ryhtyy nopeasti henkilöstönsä työhyvinvointia lisääviin toimiin ja puuttuu huolestuttavan korkeisiin sairauspoissaolojen määrään.

Tavoitteeksi tulee asettaa rohkeat ja rakentavat toimintamallit, joilla sairauspoissaolojen määrä on mahdollista pudottaa valtakunnallisen keskiarvon tasolle, 12-13 päivään vuodessa.

Vaadimme, että Jyväskylän kaupungin henkilöstöjohdossa ryhdytään toimenpiteisiin ja huomioidaan seuraavat kohdat:

1. Työterveys asetetaan ensisijaiseksi sairauspoissaolojen myöntäjäksi. Työterveyden kapasiteetti tulee asettaa vastaamaan sille asetettuja vaatimuksia.

2. Työhyvinvointikysely tulee tehdä työntekijöille vuosittain. Työyksikön hyvinvointikyselyn tulokset tulee ottaa esimiehen ja työntekijöiden välisen kehityskeskustelun yhdeksi tärkeimmistä työvälineistä. Esimiesten tulee pitää huolta siitä, että vastaukset myös johtavat jatkossa toimenpiteisiin johtamissaan yksiköissä. Tulosten perusteella henkilöstöjohdon on puututtava pahoinvoivan työyksikön johtajuuteen muun selvittelyn ohella.

Perustelut:

Työterveys

Työterveyden rooli niin yksittäisen työntekijän kuin koko työyhteisön kannalta tulee nähdä merkityksellisenä ja sen keinoja ja asiantuntemusta on hyödynnettävä. Työterveys panostaa tällä hetkellä erityisesti ennalta ehkäisyyn, varhaiskuntoutukseen ja työpaikkakäynteihin.

Sairaslomien myöntämiskäytäntöä on syytä selvittää. Esimiesten oikeus myöntää sairaslomia on pääsääntöisesti 3 päivää. On syytä miettiä, voiko järjestelmää jäntevöittää edellyttämällä sairasloman arvioijaksi työterveyden ammattilainen jo 1 päivän työkyvyttömyyden jälkeen.

Kaupungin koko henkilöstön sairauspoissaolojen määrästä (103414 päivää) v 2009 vain 63407 oli terveydenhuoltoammattilaisten toteamia. Erityisen huolestuttava on tilanne vanhus- ja vammaispalvelussa, jossa työskentelee 1080 henkilöä ja sairauspoissaolojen määrä on 23,5 päivää/henkilö/vuosi. Kotihoidossa tilanne on vielä huolestuttavampi: yksikössä työskentelee 443 työntekijää ja yksikön sairauspoissaolot ovat 29,1 päivää/henkilö/vuosi.

Työhyvinvointikysely

Työhyvinvointikyselyllä seurataan työntekijöiden työkykyä ja työssä jaksamista. On erittäin huolestuttavaa, ettei kaupungin työntekijöille ole tehty työhyvinvointikyselyä vuosina 2008-2009. Syksyllä 2010 pidetty työhyvinvointikysely ei vastaa tarkoitustaan, koska kyselyn ohjeistuksessa viitattiin henkilöstökyselyn tuloksien olevan vuonna 2010 yhtenä mittarina tuloksellisuuserän jakamisessa. Näin ei voi olla. Tulokset eivät saa korreloida jaettavien resurssien kanssa, eikä ohjeistuksessa voida asettaa ennakkoehtoja tuloksellisuuden toteutumiselle. Myös kyselyn muotoilu vaikeutti luotettavaa tilastollista vertailua.

Hyvinvoiva henkilökunta on työyhteisön ja organisaation tärkein voimavara.

Jyväskylässä 13.12.2010

Kokoomuksen valtuustoryhmä

Pari- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma

Valtuustoaloite 19.4.2010

KOKOOMUKSEN VALTUUSTORYHMÄ

Esitämme, että Jyväskylässä laaditaan pari- ja lähisuhdeväkivallan vastainen toimintaohjelma, johon varataan myös riittävästi budjetista varoja ohjelman toteuttamiseksi.

Kyseisessä toimintaohjelmassa on huomioitava seuraavat kohdat:

  1. Ohjelmassa on sovittu eri hallintokuntien välinen työnjako ja se, kuka vastaa ja johtaa väkivallan vastaista työtä.
  2. Viranomaisten yhteistyötä on tehostettava.
  3. Väkivallan uhrille ja tekijälle on tarjottava riittävästi apua ja tukea.
  4. Pari- ja lähisuhdeväkivaltaa työssään kohtaavan henkilöstön valmiuksia puuttua väkivaltaan on parannettava.
  5. Pari- ja lähisuhdeväkivallan vastaista tutkimus- ja kehittämistyötä on lisättävä.
  6. Paikallisesti toimivien järjestöjen toimintaresurssit on turvattava.
  7. Ennaltaehkäisevää työtä kuten koulutusta ja tiedottamista on lisättävä.

Väkivallan uhrin on aina päästävä turvaan

Turvakoti on tärkeä ja voimaa antava etappi väkivallasta irroittautumiseen: 70 prosenttia turvakotiin tulijoista ei palaa enää omaan kotiin. Suomessa on vain viidesosa siitä turvakotipaikkojen määrästä, jota Euroopan neuvosto suosittelee. Vaadimme, että turvakotipalvelujen määrä on nostettava kansainvälisen vaatimusten tasolle. Myös riittävästi salaisien turvakotien tarve tulee huomioida.

Väkivallan vastainen työ maksaa itsensä takaisin. Pelkästään naisiin kohdistuva väkivalta aiheuttaa yhteiskunnalle arviolta noin 91 miljoonan euron kustannukset vuosittain. Uhrin maksama henkinen hinta on puolestaan mittaamaton. Aikuisten parisuhdeväkivalta heijastuu myös lapsiin. Ehkäisemällä perheväkivaltaa ja lapsiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan usein katkaista sukupolvelta toiselle jatkuva väkivallan kierre.

Lohikosken koulun korjausrakentamisen uudelleen tarkastelemiseksi

Valtuustoaloite 21.9.2009

KOKOOMUKSEN JYVÄSKYLÄN VALTUUSTORYHMÄ

Lohikosken koulussa kuluvalla vuosikymmenellä tehdyn ja edelleen jatkuvan remontin aikana on joko epäilty tai todettu sisäilmaongelmien aiheuttaneen terveyshaittoja sekä oppilaille, että henkilökunnalle.

Nyt meneillään olevat viimeisimmät, ja viimeiseksi aiotut korjaukset on suunniteltu tehtäväksi
loppuun alkavan vuoden 2010 loppuun mennessä. Remontin ajaksi on koulun pihaan toimitettu parakkeja, joissa koulu toimii. Myös parakkien käyttöönoton jälkeen on kyseisissä tiloissa työskentelevillä lapsilla ja aikuisilla ilmennyt voimakasta oireilua. Koulunkäynti koetaan osittain myös turvattomaksi.

Valtuutettu Kupilan 29.5.2009 valtuustokysymyksessään esittämä huoli onkin edelleen ajankohtainen. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että Jyväskylä selvittää pikaisessa aikataulussa seuraavat vaihtoehdot päätöksentekoa varten, jotta Lohikosken koulurakentamisessa päästään inhimilliseen, terveelliseen, kestävään ja kauaskantoiseen ratkaisuun:

– tehdystä korjaussuunnitelmasta luovutaan ja nykyisen koulurakennuksen purkamisen ja kokonaan uuden koulun rakentamisen mahdollisuus, sekä näistä toimenpiteistä koituva kustannusarvio selvitetään.
– selvitetään alueen muiden palveluiden tilatarve, joka voidaan huomioida mahdollisen uudisrakennuksen tarve- ja hankesuunnittelussa kestävän kaupunkirakennesuunnittelun aikaansaamiseksi.

Ensivaiheen toimenpiteenä esitämme, että Lohikosken koulun pihassa olevien konttien siirtomahdollisuus Mankolan yhtenäiskoulun alueelle selvitetään ja myös toteutetaan ripeästi.

Jyväskylässä 21.9.2009

Vaajavirran alittavan 4-tien tunnelin kustannusten selvittäminen

Valtuustoaloite 20.4.2009

KOKOOMUKSEN JYVÄSKYLÄN VALTUUSTORYHMÄ

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 16.02.2009 pitämässään kokouksessa Vaajakoski-
Jyskän (Varassaari – moottoritie) asemakaavan muutos –ja laajennusehdotuksen.
Kaava mahdollistaa 4-tien linjauksen Vaajavirran ylittävänä siltaratkaisuna.
Valmisteluteksteissä todetaan aiemmin selvitetyn virran alittavan tunnelivaihtoehdon
tulevan kustannuksiltaan huomattavasti kalliimmaksi. Tiehallinto on julkisuudessa
esittänyt tunnelivaihtoehdon olevan 3-4 kertaa siltavaihtoehtoa kalliimman.
Vaajakosken asukkaat ovat useassa eri yhteydessä esittäneet epäilyksensä
Tiehallinnon esittämiin kustannustietoihin. Asukkaat ovat perustaneet hintaepäilynsä
muualla Suomessa lähiaikoina toteutettuihin tunneliratkaisuihin. Asukkaiden tavoite
tunnelivaihtoehdon tutkimiselle on ollut meluhaittojen poistaminen,
kulttuurihistoriallisen maiseman säilyminen ja rakennuskelpoisen maan
hyödyntäminen asunto- ja yrityskäyttöön.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Jyväskylän kaupunki käyttää
vaikutusvaltaansa Tiehallintoon, että hyväksytyn kaavan mukaisen siltaratkaisun
kokonaiskustannusten selvittämisen ohella Tiehallinto päivittää aiemmin tehdyn
tunnelivaihtoehdon toteutus- ja kustannuslaskelman. Kustannuslaskelmassa on
otettava huomioon kokonaiskustannuksia vähentävänä mm siltaratkaisun alle jäävän
rakennuskelpoisen maan hinta tonttimaana ja tunnelin louhinnassa saatavan louheen
myyntiarvo. Tunnelivaihtoehdon kustannusvaikutusten selvittyä, tulee Tiehallinnon
arvioida saadun tiedon vaikutusta suunnitellun siltavaihtoehdon toteuttamiseen.

Joukkoliikennettä kehitettävä puhtaalta pöydältä

Valtuustoaloite 28.2.2009

KOKOOMUKSEN JA KRISTILLISDEMOKRAATTIEN JYVÄSKYLÄN VALTUUSTORYHMÄT

Uuden kaupungin laajentunut yhdyskuntarakenne, kouluverkkoratkaisut ja keskustan
kehittyminen edellyttävät joukkoliikenteen kokonaisvaltaista uudelleenarviointia.
Joukkoliikenteen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää myös ilmastonmuutoksen
torjumiseksi sekä viihtyisän ja ruuhkattoman kaupunkiympäristön luomiseksi.

Joukkoliikenteen suunnittelutyö on aloitettava välittömästi ja riittävin resurssein, jotta
kehittämisen painopistealueita voidaan tarkastella osana uuden Jyväskylän
kaupunkistrategiaa. Suunnittelussa on pohdittava ennakkoluulottomalla otteella myös
uusien teknologioiden käyttöönottoa ja eri joukkoliikennemallien toimivuutta
Jyväskylässä. Suunnittelun ohjausryhmänä voi toimia kaupunkirakennelautakunta,
joka voi tarvittaessa perustaa kehittämiseen paneutuvan joukkoliikennetyöryhmän.
Tuotokset kytketään tarpeellisilta osin sisällöllisesti yhteen JYSELI 2025 – hankkeen ja
Jyväskylän seudun rakennemallin kanssa.

Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien valtuustoryhmät esittävät, että
joukkoliikenteen reititys, hinnoittelu, kilpailutus ja palveluiden ostot on suunniteltava
puhtaalta pöydältä palvelemaan koko alueen väestöä, myös haja-asutusalueilla
asuvia.

Jaakko Selin, puheenjohtaja, Kokoomuksen valtuustoryhmä

Asmo Maanselkä, puheenjohtaja, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä

Ota yhteyttä!

Jos et löytänyt etsimääsi tai jokin muu asia askarruttaa sinua, jätä meille viesti!

Start typing and press Enter to search